Etelä-Karjalan partiolaisten meripartiojaoston järjestämä veneenohjaajakurssi jatkui teoriaosalla Lauritsalan Siniveljien ja -siskojen kololla Lauritsalassa. Mukana oli 12 Walliveljien ja Wallisirkkujen tulevaa Buster-kipparia.

Teoriaosan päättävän teoriakokeen läpäisy oli edellytyksenä veneenohjaajakurssin käytännön osalle. Jatkuuko matka käytännönosalle toukokuussa? Se selviää alta.

Perjantai — tästä se teoriaosa alkaa

Perjantai-ilta alkoi veneenohjaajakurssin ennakko-osalla käsiteltyjen aiheiden mieleenpalauttamisella. Hyvää merimiestapaa, partioaatetta ja partio-ohjelmaa käsiteltiin kattavasti osana partiotoimintaa vesillä.

Pian siirryttiin navigoinnin teoriaan, joka on turvallisuuden ohella yksi keskeisimmistä taidosta ja kaiken vesillä liikkumisen pohja.

Varsin pian kävi selväksi, että vesillä liikkuessa suuntia ja suuntimia on joka lähtöön. Metsässä lyhyillä etäisyyksillä kompassin käyttö ja suunnat ovat monelle tuttua kauraa. Maastossa pieni virhe kompassin käytössä ja kulkusuunnassa harvoin kaatavat maailmaa. Puolestaan vesillä liikkuessa, pidemmillä etäisyyksillä ja kapeissa paikoissa pienetkin virheet kostautuvat herkästi.

Osalla Walliveljien kurssilaisista peruskoulun matematiikantunneista olikin kulunut jo hyvä tovi. Pienen lämmittelyn jälkeen asiat palautuivat kuitenkin varsin nopeastikin mieleen: suuntakolmio ja viivain taipuivat mitä moninaisimpiin asentoihin harpin hakiessa etäisyydet merimaileina ja kaapelinmittoina. Funktiolaskimen käyttö matkapuhelinaikakaudella ei ole enää jokapäiväistä, mutta vanhat niksit palautuivat vuosien takaa mieleen.

Lauantai — istumalihakset koetuksella

Lauantai oli pitkä pitkä ja työntäyteinen päivä. Aamu jatkui navigoinnin parissa niin perinteisen menetelmin

Paperista merikarttaa, suuntakolmiota, harppia sekä erilaisia suuntia ja suuntimia laskuineen pyöriteltiin lukuisissa erilaisissa tilanteissa tehtävien vaatimustason noustessa tasaisesti opin karttuessa.

Iltapäivällä käsiteltiin laajasti turvallisuuteen liittyviä kokonaisuuksia. Vesillä tapahtuvan partiotoiminnan suunnittelu, ennakointi, toiminta pienissä ja suurissa onnettomuus- tai poikkeustilanteissa sekä erilaiset merenkulun turvavälineet tulivat tutuiksi. Yhtälailla lokikirjan käyttö, täyttö ja merkitys iskostettiin jokaisen tulevan kipparin takaraivoon.

Päivän aikana harjoiteltiin tasaisesti reittisuunnittelua, navigointia ja erilaisia navigoinnissa tarvittavia laskuja tulevaa koetta silmällä pitäen.

Sunnuntai — koepäivä

Sunnuntaiaamuna perehdyimme erilaisiin navigointilaitteisiin ja -järjestelmiin sekä radiopuhelimeen ja viestiliikenteeseen.

Meri-VHF verrattuna lippukunnalle kuluna keväänä BroShop Oy:lta hankitut lupavapaat Motorola T92 vaikuttivat huomattavan yksinkertaisilta ja helppokäyttöisiltä. Hieman pelkistäen samat perusperiaatteet pätevät kuitenkin radioliikenteessä ja radiotekniikassa oli kyseessä sitten 5000 euron tai tai 50 euron laite. Tältä osin omalla kalustolla saatu oppi ei ole mennyt lainkaan hukkaan.

Aamupäivän päätteeksi kerrattiin erilaisia laskuja, yksikkömuutoksia ja valmistauduttiin kokeeseen.

Lounaaksi nautittu kanakeiton laskeutuessa järjesteltiin kolotila valmiiksi koetta varten. Ilmassa oli suuren matematiikkajuhlan tuntua, sillä laskimet ja suuntakolmiot näyttelisivät suurta osaa harppien tanssiessa merikartoilla.

Koe koostui kuudesta moniosaisesta tehtävästä ja koeaikaa oli 90 minuuttia. Jo etukäteen oli kerrottu, että koe on hyvin pitkälti erilaisia laskuja ja työskentelyä merikartalla suuntakolmion, viivaimen ja harpin avulla. Tehtävät edellyttivät monipuolisesti erilaisia yksikkömuunnoksia, kaavojen pyörittelyä, tietojen poimimista ja yhdistelyä.

Kokeiden tarkastuksen aikana nautittiin kahvit ja teksti muuttuu reaaliaikaiseen raportointiin

14.28 Mauri Juholle:  ”sie mietit liikaa, et ois miettinyt…”

14.29 Joel: ”…näin mie sen ymmärsin…”

14.30 Antti: ”packraftien kanssa pääsee vähän helpommalla…”

15.05  Niko: ”väliaikatieto, puolet tarkastettu, kaksi hylättyä”

Tehtävien spekulointi jatkui kiivaana ja jännitys oli suuri. Vihdoin kurssilaiset kutsuttiin jonoon ja jokainen sai kuulla vuorollaan tuloksensa.

Kukin kävi vuorollaan kuulemassa pisteensä ja helpotus oli suuri: kaikki 12 Walliveljeä ja Wallisirkkua läpäisivät teoriakokeen. Koko kurssin jaetun ykkössijan teoriakokeesta pokkasivat Joel ja Jenni, kummallakin 25/27 pistettä. Lopuilla vaadittu pistemäärä ylittyi helposti eikä rima edes värissyt. Kaikkien LW-LWS kurssilaisten matka jatkuu käytännönosalle.

Kohti käytännönosaa

Veneenohjaajakurssi jatkuu viikonlopun mittaisella käytännönosalla toukokuussa Saimaalla Siniveljien m/s Pellellä ja Saimaan Sissien m/s Sissillä. 

Käytännönosalla kurssilaiset toimivat eri aluksilla vahdissa harjoitellen valvotusti erityisesti  ohjailua ja navigointia, mutta myös kaikkia muita pieniä ja suuria tehtäviä aluksilla. 

Kuinka teoriaosalla luokkaolosuhteissa opitut tiedot ja taidot siirtyvät käytäntöön? Löytävätkö erilaiset merimerkit helposti myös vesillä? Yllättääkö merisairaus Veljet ja Sirkut toukokuisella Saimaalla?

Tämä kaikki ja paljon muuta selviää toukokuussa.

Antti Pirinen